Järki ja tunteet vaalirahasotkussa
Käsittelen asiaa vihreiden kautta, sillä se puoli asiasta kiinnostaa minua eniten.
Vihreiden toiminta on kieltämättä harmittanut minua kohtalaisesti tämän vaalirahasotkun viimeisinä päivinä. Oikeastaan kyse vihreiden osalta näyttäisi olevan siitä, että kuinka paljon politiikkaa tehdään sydämellä ja kuinka paljon järjellä. Moraalinen närkästys ja syyllisten rangaistusvaatimukset ovat aika pitkälti tunneasioita kun taas sitkeä yritys tehdä asioita (vaikkapa vaalilakia) mahdollisimman hyvin on järkivalinta.
Tai siltä ainakin näyttäisi.
On kuitenkin hyviä järkiperusteita vaatia väärinkäytöksiin vastuullisia tilille. Ensimmäinen peruste on, että on yhteiskunnan kannalta tärkeää, että poliittisen johdon uskottavuus säilyy – nyt se on käytännössä menetetty, joten asian korjaaminen pikaisesti olisi tarpeen. On myös tärkeää, että poliittinen kulttuuri muotoutuisi sellaiseksi, että poliitikot kantaisivat aidosti vastuun teoistaan, hallituksen jatkaminen vie kulttuuria toiseen suuntaan.
Toki vaalilain korjaus vaalirahoituksen suhteen on tärkeää ja luultavasti juuri tällä hetkellä vihreillä on siihen enemmän sananvaltaa kuin koskaan. Mutta se on kuitenkin vain yksi laki. Hintana tästä hetkellisesti kasvaneesta vallasta on epäluottamuksen kasvu. On tietenkin mahdotonta sanoa kuinka suuren vahingon vihreät saavat imagoonsa tämän ratkaisun takia, mutta minusta näyttää, että vihreät luopuvat tulevasta vaikutusvallasta ja kasvusta hetkellisen hyvän takia. Eikä tämä näin katsottuna olekaan kovin järkevä valinta. Jopa siinä tapauksessa, että toisenlainen ratkaisu veisi vihreät oppositioon kohtalaisen pitkäksi ajaksi, voisi tiukempi linja olla viisaampi kuin nykyinen.
Toistaiseksi suurin hölmöys vihreiden historiassa tapahtui kun Satu Hassin johdolla vihreät venkoilivat ydinvoimavastaisuudella ja lopulta marssivat hallituksesta. Ei minua silloin ärsyttänyt se, että ydinvoimasta tehtiin kynnyskysymys, vaan se, että homma hoidettiin totaalisen tökerösti ja demokratiaa halventaen. Hallituksesta olisi tuolloin pitänyt lähteä heti kun hallitus toi esityksensä, ei niin, kuin tapahtui (Hassi ilmoitti, että jos eduskunta äänestää ydinvoiman puolesta, vihreät marssii pois hallituksesta. Ihmettelen kuinka monta kansanedustajaa kääntyi ydinvoiman kannattajaksi vain sen takia että sai vihreät tekemään hölmöyksiä). Tuon farssin jälkeen Hassi on ollut minulle varsin epäilyttävä hahmo, pikemminkin huono uutinen kuin kehuttu vihreiden voimahahmo. Nyt on vaarana, että Sinnemäki ja Ville Niinistö tahraavat itsensä vastaavalla tavalla, tällä kertaa liian pitkälle menevällä tuellaan sekä pahasti töpeksineelle pääministerille että vähintäänkin kohtalaisesti tahrautuneille hallituskumppaneilleen.
Tosin jotain ironista tässä tilanteessa on. Vihreät ovat itse vaalirahan suhteen yksi harvoista tahriintumattomista, mutta heti pääkahmija keskustan jälkeen on vihreät kaikkein suurimmassa myllytyksessä. Sen sijaan, että puhuttaisiin kokoomuksesta, demareista tai vaikkapa ruotsalaisten rahavuorista puhutaan siitä, että eivätkö vihreät olekaan se raikas ja viaton vaihtoehto. Jännää, mutta keskustelu jatkukoot.
Onko odotettavissa ilmoitus siirtymisestäsi Perussuomalaisiin?
Ei. Jos talo on rikki, koitan mielummin ensin korjata sitä kuin muuttaa toiseen taloon ;)
Tervettä meininkiä. Niin minäkin tapaan toimia.
Ota huomioon myös se, että tämä hallitus on ollut Vihreiden kannalta aika suotuisa muutenkin. Oikeusministerin paikalta on päässyt mukavasti vaikuttamaan asioihin.
Ydinvoimapäätökset nyt tulevat suurin asioina olosuhteiden pakosta, ja ovat sen verran tärkeitä että niiden sabotointiin tuskin on mahdollisuutta.
Vaikka Vihreät pääsisivät seuraavaan hallitukseen, ei ole sanottua että vaikutusmahdollisuudet olisivat läheskään tätä luokkaa. Eikä edes se hallitukseen pääsykään ole kirkossa kuulutettu. Joten intressi nykyhallituksen jatkamiseen on vahva.
Vain jos tuloksia on riittävästi, ja siitä en ole oikein varma. Esimerkiksi hallituksemme ilmastopolitiikka on varsin hampaatonta, olemme edelleen yksi peränpitäjistä Euroopassa. Vaikka voihan olla, että suurimmat saavutukset ovatkin oikeasti siellä mitä hallitus ei ole vihreiden ansiosta ottanut asialistalleen…
Nyt näkee miten vihreät ovat juuri oppineet politiikan teon ja astumassa nomenklatuuraan.
Vaalirahakohussa on herkkä tilanne ja hallituksen tukemisella kiristäminen antaa mahdollisuuden saada uudesta tukilaista vihreämmän kuin virheimmissäkään päiväunissa saatettiin kuvitella.
Kannattaa unohtaa moraali, jos raaka politiikka antaa enemmän vihreyttä.
Niin kiusana on vanha kysymys, kumpi on tärkeämpää aate vaiko tulokset?
Saapas nähdä mikä on se suuri vihreä periaate, jolla Vanhanen on vihreitten neitsyyden ostanut?
Tämän jälkeen lupaan, luonnollisesti, pitää vihreitä puolueena. Yhtenä niistä 16, valtaan tiukasti takertuvasta puolueesta. Jos puolueella periaatteet ja valta ovat vastakkain, valta voittaa. Ja onhan siinä perusteensa.
Saapa nähdä miten vihreää liikettä äänestäneet äänestäjät puoluetta palkitsevat.
http://kirkkovene.blogit.kaupp…te-leviaa/
Aika näyttää. Nyt näyttää siltä, että vihreät ovat menettäneet ainutkertaisen tilaisuuden kasvattaa kannatustaan.
vihreät kaikkien aikojen oleislinjattomimpana puolueena kääntelee ja vaihtelee takkiaan sen kun kerkiää ja on limannut pintansa jotta se kävisi oikein nopsaan - alkaen muistuttaa kaikin tavoin ameebaa - on limainen, muodoltaan äärettömän vaihtelukykyinen ja läpinäkyvä sen takia kun ei ole mitään kiinteää vaan limaa yhtä kaikki. Kaikki järkevät ja eettiset ihmiset poistuvat vihreistä koska se on egostrippaileva eettinen katastrofi koko puolue.
Emme ainakaan tässä suhteessa ole samaa mieltä. Vihreät kamppailevat vielä moraalinsa kanssa, kun valtapuolueet tuntuvat jo aika päiviä sitten heittäneen moraalin tarpeettomana yli laidan.
Sorry vaan - vihreiltä puuttuu kokonaan poliittinen substanssi ja siksi se häärää kuin paikkaansa tietämätön henkilökunnan edustaja milloin missäkin sähellyksessä kartanonherran hovissa. Vihreät on lastentarhapuolue jos vertaa muihin.
Edelleen olemme eri mieltä. Vihreiden linjattomuus on osin näköharhaa joka johtuu pitkälti siitä että ihmiset ovat tottuneet katsomaan puolueita aatteellisina vasemmisto-oikeisto -akselin edustajina. Toinen sekoittava asia on, että vihreät on poppoona melkoisen moninaista sakkia.
Pahempi juttu on se että vihreissä voi luottaa eniten siihen ettei heihin voi luottaa. Se on nähty jo tarpeeksi monella tavalla.
Kiva slogan, harmi vain ettei päde vihreisiin sen enempää kuin muihin puolueisiin. Jos edes sen vertaa.
”on yhteiskunnan kannalta tärkeää, että poliittisen johdon uskottavuus säilyy – nyt se on käytännössä menetetty, joten asian korjaaminen pikaisesti olisi tarpeen.”
- Kyllä, olen samoilla linjoilla kanssasi. Ensimmäinen tehtävä on saada aikaan hallitus, johon äänestäjät voivat sitoutua. Laki sinänsä ei ole tärkeä, tärkeää on edustajien moraali, fair play. Vaalirahaskandaali on esisijassa moraalin ongelma, ei hataran lain. Ihmiset, me rehelliset suomalaiset, emme ole ensisijaisesti vihaisia ja turhautuneita koska meillä on korruptiota huonosti torjuva laki, vaan siksi että tietyt puolueet pääministerin johdolla ovat syyllistyneet ahneuteen, moraalittomuuksiin ja totuuden pimitykseen ja muuntamiseen.
On hyvä, että näet vihreiltä laseiltasi asian ytimeen ja halut toimia totuudenmukaisesti.
Eivätkä kaikki näytä edes ymmärtävän, ettei tässä vaalitukia itsessään vastusteta, vaan siitä että niiden liepeillä on liikaa epämääräisyyksiä ja suoranaisia kelmiyksiä. Moraalinen ongelma siis tältäkin osalta, ei lakiongelma.
Vihreiden tuki hallitukselle on osoitus vihreän liikkeen kypsymisestä vastuunkantajaksi. Vihreät ovat näyttäneet olevansa varteenotettava toimija suurten puolueiden rinnalla, tahtopolitiikan tekijänä. Heillä on missio ja rakentajan rooli. Vihreillä on tavoite toimia hallituksessa vaalirahalain uudistamiseksi, ei populistinen ääntenkeruu. Tässä puolue kerää pisteet kotiin ja saa toivottavasti pistettyä stopin mm. ay-jäsenmaksujen käytön puoluetukeen. Helpompi tie olisi marssia ulos hallituksesta ja kerätä valtaisa äänipotti uusissa vaaleissa ’’korruptiovapaana'’ puolueena.
Puolue on kuitenkin tullut vedenjakajalle ja kasvanut vastuulliseksi ja uskottavaksi hallituskumppaniksi, joka seisoo rivissä selkä suorana vaikeinakin hetkinä.
Tuo on puolueen johdon valitsema linja. Kunnioitan sitä, mutta en ole itse samalla linjalla sillä en usko, että valittu tie on pidemmän päälle se paras vaihtoehto. Mutta aika tulee näyttämään olinko oikeassa vaiko väärässä. Toivon olevani väärässä ja että puolueenjohdon ratkaisu on pidemmän päälle se viisaampi valinta vihreille.
Minusta ongelmana ei ole niinkään se, onko pääministeri ottanut tai saanut rahaa tai hakenut seuraa netin kautta, vaan se, ettei hän muistamattomuuteen vedoten puhu totta. Hänellä on sihteeri/sihteerit ”muistina”, kenet on tavannut ja milloin. Tavallisella tallaajalla yleensä kalenteri ajaa - ainakin työssäollessa - saman asian. Jos pääministeri kertoo, ettei hän muista jotain, niin hän ei puhu totta. Kuten hän eilen sanoi toimittajille, että puhelinsoitolla asiat olisi voinut tarkistaa, niin sama koskee häntäkin.
Olen monessa asiassa kunnioittanut vihreitä siinä, että peräätte oikeudenmukaisuutta politiikkaan. Siksi ihmettelen ja paheksun, että näytitte VIHREÄÄ Vanhasen valehtelulle. Minusta hän ei juuri valehtelunsa vuoksi voi olla pääministerinä. Miten hän silloin eroaa poliisikuulustelussa olevalta, joka sanoo, ettei muista. Onko tuosta tulossa nyt hyväksytty maan tapa? En muista, kun Vanhanenkaan ei muistanut.
Pääministerin rehellisyys on se iso asia ja sitä kautta politiikan uskottavuus. Naureskelimme vielä vuosi pari sitten Italialle, mutta nyt tuntuu, että sama sirkus on täälläkin. Itse toivoin, että asialle tehdään jotain, mutta en tällä kertaa saanut mitä halusin. Tosin tilanne ei ole vielä ohitse, saas nähdä mitä käänteitä vielä on tulossa.
Vanhanen on koko ajan kulkenut moraalisen ja laittoman välimaastossa. Se ei sovi.
Sillä kuuluisalla harmaalla alueella, lähempänä sitä pimeämpää puolta.
Vihreillä on nyt suurta vaikutusvaltaa vaalirahalain teossa. Olisi vastuullisempaa kaataa hallitus ja tavoitella vaalivoittoa, kuin muuttaa vaalirahalakia. Vihreistä on kypsynyt viisas ja tasapainoinen uskottava poliittinen ryhmä.
Vanhasenkin tapauksessa pätee, on tärkeää miltä asiat näyttävät, eivätkä niin kuin ne ovat. Eihän tässä totuutta etsitä vaan toteutetaan omia poliittisia intohimoja. Kuka heittää ensimmäisen kiven, saa etulyöntiaseman mustamaalauskisassa. Kansa on jo kyllästynyt mutta intohimoiset politiikon alut vaan jaksavat jauhaa. Tiedä vaikka pääsis seuraavissa vaaleissa ehdolle
Äänestäkää luuseri kunnanvaltyystöön. Minä olen niin erinomainen ja myyn ääneni eniten tarjoavalle, taatusti
Kuten kirjoitin, aika näyttää kumpi ratkaisu osui paremmin oikeaan.
Onkos sulla luuserius oma lehmä ojassa tässä korruptioasiassa koska intosi puolustaa korruptiota on suorastaan silmiinpistävää.
Jussi, muista etten hyväksy muiden panettelua blogissani.
Tieto on valtaa ja se vallan huuma on nautinnollinen. Pienikin pisara kun siitä osuu niin se saa ihmisen valtaansa iankaikkisesti.
Amen!
Vihreä liitto on postmoderni poliittinen liike, joka elää huolesta, mutta jolle ei ole tässä vaiheessa vielä mahdollista olla mitenkään johdonmukainen. Kannanotoista saa hyvää huumoria ja kunnon naurut.
Mutta sehän tarkoittaa, että parannamme ainakin Nevan elämänlaatua
Hassi on vanha taistolainen, joka edelleen noudattaa Heidi Hautalan tapaan marxilaista kuperkeikkailua eli dialektiikkaa.
Olisi hyvä, että toimittajat yksilöisivät sanasta sanaan Vanhasen ”valehtelun”. Asiaa jauhetaan jatkuvasti, mutta ei kerrota sitä, minkä asian hän on kertonut tietoisesti totuuden vastaisesti. Jos muistamattomuus rinnastetaan valehteluun, niin voin tunnustaa valehteleeni jatkuvasti opiskeluaikana tenteissä. Ei siitä tosin potkuja tullut. Kun nyt korjaan opiskelijoiden tenttejä, niin täytyykö tentin loppuun kirjoittaa ”älä valehtele”, jos opiskelija ei jotain asiaa muista, vaikka ovat lukeneet tenttiin päiväkausia.
Usko ei minulta ole mennyt politiikkaan vaan toimittajiin.
En itse ota kantaa onko hän valehdellut vaiko ei. Kuitenkin jos mies ei muista, olisi ehkä parasta kertoa se, eikä kieltää jotain tapaamista olleenkaan, ja sitten myöhempien todisteiden pakottamana kertoa, ettei muistanut. Toisaalta jos ei muista jotain tapaamista, niin eikö olisi valehtelua jos kieltäisi sellaista olleen?
vanhanen on koko ajan joutunut selittelemään sellaisia juttuja joita ei voi sattua kohdalle niin useita ellei hän olisi niissä aktiivisesti mukana tai niihin aktiivisesti hakeutunut tai jonkun muun asiassa olevan toimesta aktiivisesti kuuluva
Hän on joutunut vähän liikaa korjailemaan ja selittelemään aiempia puheita. Asemaansa nähden liikaa siis.
Marko Kivistö siis kannattaa virheetötä Vanhasta, joka ei sekoile, siis vaikenee. Lipposen kaltainen öykkäröinti on siis suomalaisen politiikan malli, ei erehtyväinen ja naismainen selittely.
Miksi Suomessa kannatetaan Väinö Tannerin ja Paavo Lipposen mallia, jossa yksi arvovaltaiseksi tekeytynyt henkilö mumisee, mitä mumisee ja sitten kieltää itseltääkin puheidensa kommentoinnin niin kuin Mauno Koivisto?
Tulkintasi meni melkoisesti pieleen. Kannatan poliitikkoja jotka tietävät mistä puhuvat, mutta myös pystyvät myöntämään virheensä. Vanhanen on eräänlainen antiteesi tälle. Vai oletko kuullut hänen myöntävän virheitään? Tosin voi olla että kirjoitit kommenttisi toisaan jollekulle muulle (Kivistö)
19. Markon kommenttiin - puheita? - eikö tekoja
Sekä että. Varsinkin nuo säätiöselittelyt olivat aika noloja.
Vanhanen sanoi, ettei ole muistikuvaa tapaamisesta. Ei hän kieltänyt tapaamista. Tarkastettuaan muistiinpanonsa, hän totesi tällaisen tapahtuneen. Näin minäkin kotioloissa teen. Vaimo pitää päivittäistä kirjanpitoa tapahtumista suureen kalenteriin. Sieltä minä tarkistan tarvittaessa tapahtumat, koska itse en muista juuri mitään paria päivää pidemmälle. Myönnän, etten ole tässä suhteessa pääministeriainesta.
Miten selität vaikkapa tämän Forsiukselle annetun tuen joka syntyi pääministerin ehdotuksesta ja jonka Matti kielsi ehdottaneensa, mutta perui kieltonsa kun Forsius vahvisti asian? Ei muistaakseni edes esittänyt tässä tapauksessa huonomuistista.
Olen Markon kanssa samaa mieltä jälleen kerran.
Vanhanen ei tosiaan ole tainnut koskaan myöntää olleensa väärässä. Se on vahingollinen sekä ärsyttävä piirre ihmisessä.
Uutisissa muuten ei ollut tänään mitään aiheesta!?
Pelkään tosin, että tuo on nyt ylipäätään poliittisen kulttuurimme yksi piirre. Eli ei pelkästään liity Vanhaseen.
Vihreät juovat vallan makeaa mettä eivätkä luovu saamastaan etuoikeutetusta
asemastaan. Ihmettelen oikeusministerin Vanhasta puoltavia kannanottoja.
Jos olisi oikea oikeusministeri hän tuomitsisi nuorten rahojen käytön pääministeri Lahnasen vaalikampanjoihin.
Taitaa kuitenkin olla samanlainen satuhahmo kuin Lahnanen, joka varmasti jatkossa siirtyy ”Ruususen linnaan” halonhakkaajaksi.
Illan Kepukiva:
http://yle.fi/uutiset/talous_j…38645.html
Kauanko ko. herra nauttii vielä Vihreiden luottamusta?
Riippunee vihreästä, minun luottamustani pääministeri ei nauti.
Tais tulla Matille lähtö, jos Silminnäkijän juttu ilmaisista rakennustarvikkeista pitää kutinsa. Äänestävätkö vihreät hallituksen jatkamisen puolesta, jos Matti ei eroa?
Matti ei ole näyttänyt välittävän ”yksittäisistä” ongelmista, saattaapi olla ettei välitä tästäkään. Kysymys kuuluukin, miten keskustan ja kokoomuksen poppoot reagoivat. Milloin myöntävät, ettei uppoavaa laivaa voi enää pelastaa?
Pikkasen se Ville minuakin säälittää. Hän kun on varsin fiksu mies.
Vanhasen puolustaminen on kuin miinaan astuisi.
Ei minulla ole mitään Annia eikä Villeä vastaan, lähinnä vähän häiritsee että ovat menneet kahlitsemaan itsensä lahoon puuhun nimeltä Vanhanen. Suojelukohteet pitäisi valita vähän paremmin
Mitäpä eivät Vihreän liiton jäsenet tekisi? Keskustassa Vanhasta ei puolusta kuin hyväuskoinen Rantakangas.
Mielenkiinnolla odotan miten keskustassa reagoidaan uusimpaan uutiseen. Päättäväkö vihdoin, että Matti saa mennä.
Väitteet kuulemma pitävät osin paikkansa:
http://www.iltasanomat.fi/uuti…id=1735346
Ei hämmästytä, sillä tuossakin Vanhanen voi vedota maan tapaan. Valitettavasti.
27. Hyvin sanottu. Vaan ei kuules meikäläisille ole puoluetta olemassakaan.
Se on valitettavaa, mutta et taida olla ainoa. Tämän sotkun jäljiltä saattaa sinulla olla enemmänkin ”aatetovereita”.
Vallapitäjien korruptiopaiseen puhkaisu olisi hyvä alku. Vielä kun puhkaistaisi virkamiesten ja juristien Demlapaise. Puoluepoliittinen virkanimityspaise, kansliapäälliköiden nimityspaise…. Erkkomedian monopolipaise…paiseita riittää.
Marko Kivelä tunnut olevan Mies paikallaan etkä mikään mulukkumuori vihreiden helmoissa. Puolueesta huolimatta ajattelet järjellä.
Itseasiassa tällä hetkellä haisee pahalta juuri sen takia, että yksi paise on puhjennut ja mätää on tullut ulos - eli ehkä tämä sotku on osa politiikan tervehdyttämisprosessia. Mutta eiköhän noita paiseita löydy puhottavaksi myös tulevaisuudessa.
Kokoomus tässä sotkussa vain odottelee, että voitto napsahtaa kotiin, ja kulisseissa käy jo kova peli jokaisen optimoidessa omaa asemaansa Vanhasen erosta ilmoitettaessa…
Jännityksellä jäämme odottamaan jatko-osia: Löytyykö lisää paiseita ja saastuneita yksilöitä hallituksesta tai lähipiiristä? Ja kuka lopulta selviääkään puhtaana pulmusena Miss/Mister Pääministeriksi?
Kokoomus toimii tällä hetkellä melko viisaasti. Jos tilanne kärjistyy vielä tästä, voivat saada sankarin viitan itselleen kaatamalla Matin. Joka tapauksessa se, että matti on valokeilassa suojaa kokoomusta ikävältä huomiolta joten ei ihme, etteivät kokoomuslaiset puhalla peliä poikki. Tilanteessa on mukana aimo annos ironiaa, sillä kokoomus lienee aivan yhtä tahriintunut kuin keskusta, mitä nyt ne tahrat on ehkä paremmin piilotettu.
Vihreät on loistavasti osoittanut, että puoluedemokratia voi toimia eikä pitkiä listoja tarvita.
Voimme joutua ojasta allikkoon, kun kähmijat vaativat siirtymistä pitkiin listoihin jos rahoitus sopiville tahoille estetään. Muuten ei voi ymmärtää RAY:n Jukka Vihriälän lausuntoa missä hän vaati pitkiä listoja jouduttuaan kähminnästä eroamaan.
En itsekään oikein ymmärrä tätä pitkien listojen kaipuuta.
Vaalirahoituskielto ja ei missään tapauksessa pitkiä listoja vaan aito ehdokkaan näkemysten ja äänestäjän kohtaaminen ja siitä lähtevä loppuun asti perille menevä äänen antaminen. Sitten vasta organisoituu puolue eikä ennen tuota tapahtumaa. Niin sen pitää mennä.
Siis olen tavallaan sitä mieltä että puolueen ikäänkuin pitäisi organisoitua joka kerta uudelleen vaalien jälkeen - eikä niinpäin kuin pitkien listojen ja Vanhasen markkinoimien valmiiden hallitusyhteistyökuvioiden muodossa että se on jo valmiiksi organisoitunut ja demokratia sovitetaan siihen.
Niinhän siinä pitäisi käydä jos puolueen johdon ehdokkaita putoaa pois ja yllätyksiä tulee tilalle.
”…kuinka suuren vahingon vihreät saavat imagoonsa…”
Väliäkö tuolla.
Jo se, että Vihreistä käytetään yllämainittua ilmaisua tarkoittaa sitä, että aate on kuollut ja jäljellä on tavallinen puolue, jonka tehtävänä on houkutella äänestäjiä erilaisilla houkuttimilla ja ”imagoilla”, jotta puolueen kellokkaat voivat jatkaa valitsemallaan ammatillisella ”uralla” ja että ”urakehitys” on mahdollista aina ministeriksi asti.
Vihreät ovat ilmeisesti laskeneet, että porvarihallitus jatkaa ensi vaalienkin jälkeen, joten ei pidä suututtaa kepua ja kokoomusta, jotta tarjolla olisi jatkossakin suomalaisen poliitikon ammattiuran huippuposteja, ministerinvirkoja.